torstai 13. helmikuuta 2014

Franciscus Assisiensis: paupertas et virtutes

Giotto di Bondone, Franciscus saa stigmat,
1297-1299, Louvre
Varhaisen fransiskaaniliikkeen voidaan katsoa saaneen alkunsa Keski-Italian Umbriassa vuonna 1208, kun joukko seudun miehiä päätti alkaa elää yhteisten periaatteiden mukaisesti kiinnostuttuaan lepratautisia hoitaneen Franciscus Assisilaisen (n. 1181–1226) elämäntavasta. Fransiskaaninen köyhyyden ihanne palautuukin alunperin Fransciscuksen ja hänen seuraansa liittyneiden varhaisimpien veljien aloittamalle elämäntavalle. Miehet korjasivat kaupungin ränsistyneitä kirkkoja, hoitivat lepratautusia ja tulivat tunnetuiksi hyvinä työmiehinä. Heidän toimintansa tunnusomainen piirre oli, että he eivät tietyn vaiheen jälkeen enää suostuneet ottamaan työstään vastaan rahapalkkaa.

Fratres minores syntyi aikana, jolloin vanha feodaalijärjestelmä alkoi tehdä tilaa nousevalle kaupunkiporvaristolle. Talouskasvu oli erityisen voimakasta nykyisen Italian ja Saksan alueella. Assisin kaupunki alkoi vaurastua myymällä erilaisia tuotteita ja esimerkiksi Franciscuksen isä oli vauras kangaskauppias. Franciscus ja veljensä eivät innostuneet uudesta ajattelutavasta. Tämän vuoksi he nimittivät itseään sanalla minores – erotuksena ylhäisöstä (maiores) ja ilmaistakseen samastumisensa tavalliseen raskasta ruumiillista työtä tekevään kansanosaan. Samoihin aikoihin tapahtui muutoksia myös rahataloudessa ja rahan ymmärtämisessä. Aristoteelinen käsitys rahasta teki tilaa uudenlaiselle ajattelulle, jossa oli mahdollista esimerkiksi ”tehdä rahaa rahalla”. Valuuttakeinottelua esiintyi myös Assisissa.

Varhainen fransiskaaninen köyhyysajattelu on siis nähtävä tiettyä poliittista taustaa vasten historiallisessa kontekstissaan. Myöhemmin liikkeen vaalima ehdottoman köyhyyden ihanne synnytti merkittäviä yliopistollisia kiistoja esimerkiksi Pariisin yliopistossa ja Umberto Econ romaani Ruusun nimi kuvaa, miten spirituaalifransiskaanit olivat joutuneet Vatikaanin kanssa kiistoihin siitä, miten köyhyys (paupertas) tulee ymmärtää. Seuraavat Franciscuksen tekstit valaisevat, muun ohella, hänen käsitystään köyhyydestä.

Franciscuksen sepittämä Salutatio Virtutum eli Hyveiden tervehdys on säilynyt useimmissa varhaisissa käsikirjoituksissa, joista merkittävin on Assisi MS. 338 (13. vs). Teksti on Franciscuksen itsensä laatima ja sen mainitsee myös hänen ensimmäinen elämäkerturinsa Tuomas Celanolainen (IICel. §189). Joissain käsikirjoituksissa Salutatio Beatae Mariae Virginis eli Tervehdys autuaalle neitsyt Marialle esiintyy ikään kuin SalVirt:n lisäyksenä. Teksteillä onkin monia mielenkiintoisia yhtymäkohtia kuten sanan domina käyttö sekä SalBMV:n lopun tervehdys kaikille hyveille: ”… ja terve hänen äitinsä ja te kaikki pyhät hyveet, jotka armon ja Pyhän Hengen valaisun kautta vuodatetaan uskovien sydämiin tehdäksenne epäuskoisista uskollisia Jumalalle”.

Tekstien moniulotteisuutta lisää vielä sanojen salutatio, salvere ja salvare samankaltaisuus. Huomionarvoista on, että SalVirt esittää köyhyyden ikään kuin muiden hyveiden perustana tai edellytyksenä. Tästä syystä sitä voidaan lukea myös klassisen hyveopin kritiikkinä: SalVirt muun muassa hylkää aristoteeliset keskitien ja kohtuullisuuden ajatukset ja sanoutuu irti Aristoteleen Politiikka-teoksessaan esittämästä näkemyksestä, jonka mukaan hyvän tekeminen ja hyveiden harjoittaminen edellyttävät yksityisomaisuutta.

Köyhyyden ylistäminen jatkui vähäisimpien veljien keskuudessa Franciscuksen jälkeenkin. Tästä hyvänä osoituksena toimii nimettömän kirjoittajan laatima Sacrum Commercium eli Pyhä kauppa, jonka esipuhe kuvaa köyhyyden hyveen erinomaisuutta ja ensisijaisuutta muihin hyveisiin nähden. Teksti ajoitetaan kuudessa käsikirjoituksessa jopa vuoteen 1227, mutta myös jonkin verran myöhemmät ajoitukset ovat mahdollisia. Teos kuvaa allegorisesti Franciscuksen romanssia Rouva Köyhyyden kanssa alleviivaten köyhyyden autuaaksi tekevää vaikutusta ja ensisijaisuutta muihin hyveisiin nähden. Tekstin ”Rouva” eli Domina luo linkin myös molempiin tervehdyksiin.

Seuraavassa esitetään ensin molemmat tervehdykset ja romanssin esipuhe latinaksi sekä niiden jälkeen tervehdysten suomennokset.

Salutatio Virtutum

1 Ave, regina sapientia, Dominus te salvet cum tua sorore sancta pura simplicitate. 2 Domina sancta paupertas, Dominus te salvet cum tua sorore sancta humilitate. 3 Domina sancta caritas, Dominus te salvet cum tua sorore sancta obedientia. 4 Sanctissimae virtutes, omnes vos salvet Dominus, a quo venitis et proceditis.
5 Nullus homo est penitus in toto mundo, qui unam ex vobis possit habere, nisi prius moriatur. 6 Qui unam habet et alias non offendit, omnes habet. 7 Et qui unam offendit, nullam habet et omnes offendit (cfr. Jac 2,10). 8 Et unaquaque confundit vitia et peccata.
9 Sancta sapientia confundit satan et omnes malitias eius. 10 Pura sancta simplicitas confundit omnem sapientiam huius mundi (cfr. 1 Cor 2,6) et sapientiam corporis. 11 Sancta paupertas confundit cupiditatem et avaritiam et curas huius saeculi. 12 Sancta humilitas confundit superbiam et omnes homines, qui sunt in mundo, similiter et omnia, quae in mundo sunt. 13 Sancta caritas confundit omnes diabolicas et carnales tentationes et omnes carnales timores (cfr. 1 Joa 4,18). 14 Sancta obedientia confundit omnes corporales et carnales voluntates 15 et habet mortificatum corpus suum ad obedientiam spiritus et ad obedientiam fratris sui 16 et est subditus et suppositus omnibus hominibus, qui sunt in mundo, 17 et non tantum solis hominibus, sed etiam omnibus bestiis et feris, 18 ut possint facere de eo, quicquid voluerint, quantum fuerit eis datum desuper a Domino (cfr. Joa 19,11).

Salutatio Beatae Mariae Virginis

Ave Domina, sancta Regina, sancta Dei genitrix Maria, quae es virgo ecclesia facta et electa a sanctissimo Patre de caelo, quam consecravit cum sanctissimo dilecto Filio suo et Spiritu sancto Paraclito, in qua fuit et est omnis plenitudo gratiae et omne bonum. Ave palatium eius; ave tabernaculum eius; ave domus eius. Ave vestimentum eius; ave ancilla eius; ave mater eius et vos omnes sanctae virtutes, quae per gratiam et illuminationem Spiritus sancti infundimini in corda fidelium, ut de infidelibus fideles Deo faciatis.

Sacrum Commercium, Prologus

1 Inter ceteras preclaras et precipuas virtutes, que in homine locum et mansionem preparant Deo ac ad ipsum eundi et perveniendi viam excellentiorem (cfr. 1Cor 13,1) et expeditiorem ostendunt, sancta Paupertas quadam prerogativa omnibus eminet et singulari gratia aliarum titulos antecellit,
2 quoniam fundamentum omnium virtutum et custos ipsa est et inter alias virtutes evangelicas loco merito et nomine principatur.
3 Non est proinde quod cetere timeant descensum pluvie, adventum fluminum et ventorum flatum (cfr. Mat 7,25) ruinam comminantem, si super hanc basim fuerint stabilite;
4 et merito quidem, cum Filius Dei, Dominus virtutum et Rex glorie (cfr. Ps 23,10), speciali dilectione hanc adamaverit, quesierit, invenerit ac tenuerit, operans salutem in medio terre cfr. Ps 73,12).
5 Hanc in exordio predicationis sue velut lumen fidei portam intrantibus posuit et tamquam lapidem in fundamento domus primo iecit; et regnum celorum, quod alie virtutes in promissione accipiunt ab ipso, hec de ipso sine dilatione aliqua investitur.
6 Beati, inquit, pauperes spiritu, quoniam ipsorum est regnum celorum (cfr. Mat 5,3).
7 Digne prorsus eorum est regnum celorum qui nihil possident de terreno voluntate propria, spirituali intentione et desiderio eternorum. 8 Vivat necesse est de celestibus qui de terrenis non curat, et dulces micas, que cadunt de mensa (cfr. Mat 15,27) sanctorum angelorum, in presenti exilio felici palato deglutiat
9 qui, terrenis omnibus renuntians, omnia velut stercora (cfr. Phip 3,8) reputat, ut gustare mereatur quam dulcis et suavis est Dominus (cfr. Ps 33,9; 99,4 1Pet 2,3).
10 Que vera regni celorum investitio est et eterne possessionis in eodem regno securitas ac future beatitudinis quedam prelibatio sancta.
11 Propterea beatus Franciscus, tamquam verus imitator et discipulus Salvatoris, in conversionis sue principio ad sanctam paupertatem querendam, inveniendam atque tenendam omni studio, omni desiderio, omni deliberatione se dedit,
12 nil dubitans adversi, nil sinistri timens, nullum subterfugiens laborem, nullam corporis declinans angustiam, si tandem optio sibi daretur ut posset pervenire ad eam, cui Dominus tradidit claves regni celorum (cfr. Mat 16,19).

Hyveiden tervehdys

1 Terve, kuningatar viisaus, Herra sinua suojelkoon sisaresi pyhän yksinkertaisuuden kanssa. 2 Rouva pyhä köyhyys, Herra sinua suojelkoon sisaresi pyhän nöyryyden kanssa. 3 Rouva pyhä rakkaus, Herra sinua suojelkoon sisaresi pyhän kuuliaisuuden kanssa. 4 Pyhimmät hyveet, kaikkia teitä suojelkoon Herra, josta tulette ja johon olette matkalla.
5 Koko maailmassa ei ole ketään, jolla kuolematta voisi olla teistä yhtäkään. 6 Sillä, jolla on yksi ja joka ei toisia tahraa, on teidät kaikki. Ja joka yhdenkin tahraa, menettää kaikki ja jokaista loukkaa. 8 Ja kukin teistä hämmentää viat ja virheet.
9 Pyhä viisaus hajottaa Saatanan ja kaikki hänen pahansa. 10 Puhdas pyhä yksinkertaisuus hajottaa kaiken tämän maailman viisauden ja ruumiillisen viisauden. 11 Pyhä köyhyys hajottaa kaiken himon, ahneuden ja tämän ajan huolet. 12 Pyhä nöyryys hajottaa ylpeyden ja kaikki ihmiset, jotka ovat maailmassa, samaten kaikki, jotka ovat maailmassa. 13 Pyhä rakkaus hajottaa kaikki pirulliset ja lihalliset koettelemukset ja kaikki lihalliset pelot.
14 Pyhä kuuliaisuus hämmentää kaikki ruumiilliset ja lihalliset aikeet 15 ja pitää ruumiin kuoletettuna Hengen kuuliaisuutta varten ja kuuliaisuuteen hänen veljelleen 16 ja tekee ihmisen alamaiseksi kaikille maailman ihmisille, 17 eikä vain yksin ihmisille vaan myös eläimille ja pedoille, 18 jotta ne voisivat, niin kuin sen Herra niille ylhäältä antaa, tehdä hänelle niin kuin tahtovat.

Autuaan neitsyt Marian tervehdys

Terve Rouva, pyhä kuningatar, pyhä Jumalan synnyttäjä Maria, joka olet neitsyeksi tehty kirkko ja pyhimmän taivaallisen Isän valitsema, jonka hän on pyhittänyt pyhimmällä ja rakkaimmalla Pojallaan ja puolustajalla Pyhällä Hengellä, ja jossa oli ja on kaikki armon täyteys ja kaikki hyvä.

Terve hänen palatsinsa,
terve hänen majapaikkansa,
terve hänen kotinsa.

Terve hänen pukunsa,
terve hänen palvelijansa,
terve hänen äitinsä ja te kaikki pyhät hyveet, jotka armon ja Pyhän Hengen valaisun kautta vuodatetaan uskovien sydämiin tehdäksenne epäuskoisista uskollisia Jumalalle.

Lähteitä ja kirjallisuutta

Caietanus Esser, Opuscula Sancti Patris Francisci Assisiensis. Bibliotheca Franciscana Ascetica Medii Aevii. Tom. XII. Editiones Collegii S. Bonaventurae Ad Claras Aquas. Roma: Grottaferrata 1978.
Habig, Marion A. (ed.), St. Francis of Assisi. Omnibus of Sources. Chicago: Franciscan Herald Press 1983.
Teinonen, Seppo A., Franciscus Assisilainen. Kutsu Köyhyyteen. Kootut kirjoitukset. Helsinki: Kirjapaja 2005. Pyhä Franciscus ja Rouva Köyhyys. Helsinki: Kirjaneliö 1985.

Joona Salmisen puolesta

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti