Huomenlahjakirjeitä

Kaksi huomenlahjakirjettä keskiajan Ruotsista

Huomenlahja oli keskiajan Ruotsissa sulhasen morsiamelle antama lahja häiden jälkeisenä aamuna. Aateliston keskuudessa huomenlahja oli usein maaomaisuutta, jonka lahjoittaminen vahvistettiin huomenlahjakirjeellä. Latinaksi kirjeitä on 1300-luvun puoleenväliin saakka, sen jälkeen kirjeet on kirjoitettu ruotsiksi. Alla kaksi latinaksi kirjoitettua, jotka löytyvät painettuina lähdejulkaisusta Diplomatarium Suecanum (DS) sekä sähköisenä Riksarkivetin keskiaikaisten asiakirjojen kortistosta (SDHK) riksarkivet.se/sdhk 

Teksti löytyy myös ohessa pdf-tiedostona.

1. kirje (kuvissa)

Omnibus presentes litteras inspecturis Johannes byrgeri filius de forsom. salutem in domino sempiternam. Tenore presencium, constare uolumus omnibus euidenter Nos dilectam uxorem nostram Hialmborgem filiam Domini Eschilli & domine walborgis honore quo possumus honorantes. & amore gratuito diligentes & in perpetuum dilecturi. Eidem uxori nostre Curiam nostram forsæ. in dotem que wlgariter dicitur morgengæfh. omnimode & cum omnibus suis attinenciis longe uel prope sitis firmiter contulisse; Jsta tamen condicione adiecta. quod si ipsam post nos superuiuere contigerit siue habentem filios siue non. ei & filiis suis & nostris. si fuerint. uel heredibus ipsius aliis quicumque fuerint. predicta curia cedat iure ab eis perpetuo possidenda. si autem contingat ipsam prius mori quam nos. volumus quod dicta curia ad nos & nostros heredes deuoluatur. & loco dotis predicte. habeant heredes eiusdem uxoris nostre memorate. curiam nostram dictam. thorp iure perpetuo possidendam. Preterea si ipsa & nos. liberos habuerimus. post nos et post uxorem nostram uiuentes. tunc si ipsi filios de se non genuerint. volumus quod sepe dicta curia. forsæ. ad heredes nostros plenarie reuertatur. Jn cuius testimonium. presentes fuerunt. dominus meus episcopus lincopensis. dominus laurencius. dominus eskillus. dominus magnus karlson. Dominus Nicholaus sedstredis. Dominus iohannes knutson. & plures alij fidedigni. Ad cuius euidenciam pleniorem. sigilla predictorum dominorum apponi petiuimus. & reddimus pariter nostro sigillo presentes litteras sigillatas. Actum in h..læstad. anno domini .M°. CC°.XC. secundo. secunda feria proxima post dominicam. Misericordia domini.

Suomennos:

Johannes Birgersson Forsasta tervehtii iankaikkisessa Herrassa kaikkia, joita tämä kirje koskee. Tällä kirjeellä tahdomme tehdä tiettäväksi, että kaikille todistetaan rakkaan vaimomme, Hjalmborgin, herra Eskilin ja rouva Valborgin tyttären kunniaa. Voimme arvostaa häntä, rakkaudesta pyyteettömästi ahkeraa ja ikuisesti rakastavaa. Samalle annamme vaimollemme Forsan maatilamme myötäjäisinä, joita kansankielellä kutsutaan huomenlahjoiksi, kaikenlaisten ja kaikkien heille kuuluvien omistusten kanssa, lähellä tai kaukana sijaitsevien. Kuitenkin sillä lisäehdolla, että jos meistä hän sattuu elämään pidempään ja hänellä on tai ei ole poikia ja heidän pojillaan, jos niitä meillä tulee olemaan tai muille hänen perillisilleen, jokaiselle joka tulee olemaan, perivät he oikeutetusti edellä mainitun maatilan ikuiseksi omistuksekseen. Jos puolestaan sattuu niin, että hän kuolee aiemmin kuin me, tahdomme että edellä mainittu tila jää meille ja meidän perillisillemme ja saakoon saman vaimon perilliset aiemmin mainitun huomenlahjan sijasta meiltä thorpaksi kutsutun tilamme ikuiseksi omistuksekseen. Lisäksi jos hänen ja meidän saamamme lapset elävät meidän ja meidän vaimomme jälkeen, ja jos heille ei synny poikia, tahdomme että usein mainittu Forsan maatila palautetaan kokonaisuudessaan meidän perillisillemme. Minkä todisteena läsnä ovat herrani Linköpingin piispa, herra Lars, herra Eskil, herra Magnus Karlsson, herra Nils Sestridsson, herra Johan Knutsson ja useampia muita luotettavia, jonka todisteena olen liittänyt edellä mainittujen herrojen sinetit. Samalla kertaa olemme pyytäneet sinetöimään tämän kirjeen sinetillämme.  Tapahtui Harlestadissa Herran vuonna 1292, pääsiäisen jälkeisen toisen sunnuntain jälkeisenä maanantaina (seuraava päivä sunnnuntain jälkeen).

DS 1067
SDHK-nr 1559

2. kirje:

Omnibus presens scriptum cernentibus Iohannes Brudzson salutem in Domino sempiternam. Tenore presencium profiteor euidenter me dilecte consorti mee Cristine Hemmingsdotar omnia bona mea in Othenswi, videlicet duas curias villicales cum duobus molendinis et eorum locis dictis curiis adiacentibus, et vnam curiam in Hoxby cum omnibus et singulis ipsorum pertinenciis in sicco et humido consistentibus infra sepes et extra, prope vel remote positis, nullis penitus exceptis, racione dotis, dicte morghengawa, condicionibus notabiliter subsequentibus veraciter contulisse, ita videlicet quod, si nos, quod Deus annuat, liberos progenerare contingat, extunc premissa bona ipsis racione matrimonii et non patrimonii cedant perpetuo possidenda. Si vero ipsam aut me liberis non procreatis vel superuiuentibus, quod Deus auertat, ab hac luce migrare contingat, extunc nostrum alteri tunc superuiuenti bona premissa ad perpetuam possessionem cedant, reclamacione quorumcunque inposterum minime valitura. In premissorum omnium euidenciam firmiorem sigilla nobilium virorum dominorum Nicholai Thurisson, decem prouinciarum legiferi, Karuli Tukæsson et Laurencii Germundasson militum necnon Benedicti Brudzson, fratris mei karissimi, vna cum meo proprio presentibus sunt appensa. Scriptum anno Domini m°ccc°l primo tercia feria proxima ante festum beati Michaelis.

Suomennos:

Johannes Brudsson tervehtii iankaikkisessa Herrassa kaikkia tämän kirjeen näkeviä. Tällä kirjeellä vahvistan todistetuksi että annan minun rakkaalle puolisolleni Kristina Hemmingsdotterille kaikki minun omaisuuteni Odensvissa, nimittäin kaksi tilanhoitajan hoitamaa tilaa myllyjen kera ja niiden seuduilta nimetyiltä läheisiltä tiloilta ja yhden tilan Högsbystä, niihin kuuluvat omistukset, kaikista tai yhdestä kerrallaan, aidan sisä- ja ulkopuolelta, kuivasta ja kosteasta maasta koostuvat, lähellä tai kaukana sijaitsevat, poikkeuksetta, myötäjäisiksi, huomenlahjoiksi kutsutuiksi. Sopimuksella on todella lahjoitettu seuraaville, heille nimittäin, jos meille, minkä Jumala suokoon, saisi syntyä lapsia, silloin edellä esitetyt tilat periytyvät äidinperintönä, ei isänperintönä ikuiseksi omaisuudeksi. Jos hän ei todellakaan joko tee lapsia minun kanssani tai elä pidempään, koska Jumala estäisi, sitten meistä toiselle, pidempään elävälle, periytyy sen jälkeen edellä mainittu omaisuus ikuiseksi omaisuudeksi. Edellä esitetyn lujemmaksi vakuudeksi on liitetty kaikkien ylhäisten miesten sinetit, herran Nils Thuressonin, läänin kihlakunnan tuomarin, Karl Tukessonin ja ritarin Lars Germundssonin, myös rakkaan veljeni Bengt Brudssonin, yhdessä minun omani kanssa. Kirjoitettu Herran vuonna 1351, lähimpänä tiistaina ennen Mikkelinpäivää.

DS4748
SDHK-nr 6264

Tuula Rantalan puolesta